Fysiikkaa junamatkalla

Tampereen yliopisto järjesti 7.5. avoimien ovien päivän, jonne lukiomme eläinlääketieteellisen linjan opiskelijat suuntasivat allekirjoittaneen lisäksi. Matkasimme Kannuksesta Tampereelle ja takaisin junalla ja mietiskelin ennen retkeä, miten voisimme hyödyntää matka-ajan tehokkaasti. Päivä olisi pitkä ja seuraavana aamuna samaa porukkaa odottelisi fysiikan kaksoistunti. Hmmm... voisikohan tunnit pitää junassa? Soitin rehtorille, joka antoi asialle siunauksensa.

Keskiviikkoaamun alkaessa olin varustautunut muutamalla tabletilla ajatuksenani tarjota tabletti kahta oppilasta kohden. Varustautuminen oli turha, sillä oppilaat olivat ottaneet omia laitteitaan mukaan ja lopulta matkaan otettiin vain yksi lukion laite. Opiskelu tapahtui parityönä, missä opiskeltava kappale oli jaettu osiin parien kesken ja kukin pari työsti Google Drivessa jaettuun asiakirjaan keskeisimmät asiat omasta osiostaan.

GE1 yksilölliseen tahtiin

Tabletlaitteet jaettiin neljänteen jaksoon jälleen ensimmäisen vuoden opiskelijoille. Tosin pieni osa opiskelijoista ei enää ottanutkaan vastaan koulun tarjoamaa laitetta - BYOD-suuntaus oli alkanut käytännössä toimia lukiossamme. Laitteiden monipuolista hyödyntämistä mietimme junioreita opettavien opettajien kanssa monissa keskusteluissa.

GE1-kurssin alussa esittelin opiskelijoille ajatuksiani yksilölliseen tahtiin etenemisestä. Pientä varauksellisuutta ilmassa selvästi oli, kuten aina uusien asioiden edessä. Suurin osa lähti kuitenkin myönteisellä asenteella liikkeelle. Tabletlaitteiden peruskäyttöön ei tarvinut tässä vaiheessa käyttää enää aikaa. Opit toisesta jaksosta olivat hallussa.

Opiskelijat tekivät suunnitelmat etenemisestä: mitä oppimisympäristöjä ja materiaaleja käyttävät, etenevätkö yksin/pareittain/ryhmissä, mitä kurssiarvosanaa tavoittelevat. Keskeisimpänä kurssialustana toimi Google Drive, jonne kokosimme mm. kurssisuunnitelman, kurssikirjan lukujen jäsentelyt, palautettavat tekstit ja piirrokset sekä opettajan ja opiskelijoiden linkkivinkit. Edmodoa kokeilimme kurssin alussa. Selkeintä oli kuitenkin keskittää töitä Driveen niin paljon kuin mahdollista.

Kurssikansion sisältö (klikkaamalla kuva suuremmaksi)

Oppikirjan lukujen jäsentelyt (muistiinpanot) jaoin PDF-tiedostoina. Kävin jäsentelyjä läpi luentomaisesti vähintään 2-3 oppitunnilla viikottain. Uutta asiakokonaisuutta ja käsitteitä selitin tuntien aluissa sitä mukaa, mitä nopeimmat etenivät. Yksittäisille opiskelijoille ja ryhmissä eteneville selitin asioita uudestaan ilmenneen tarpeen mukaan. Noin puolet kurssilaisista kirjoitti PDF-tiedostoista vihkoihinsa muistiinpanot kotona tai oppitunneilla, osa kertoi tulostavansa ne paperille koeviikon alkuun mennessä ja osa käytti pelkästään sähköisiä versioita koko kurssin ajan. Tehtävien tarkistusmateriaalit olivat kolmena kappaleena (paperiversiot) käytössä kaikilla tunneilla.

Tehty tiedosto siirtyy tarvittaessa nopeasti kaverille esim. Bluetooth:lla

Testauksia kurssin puolivälissä

Kurssin puolivälissä testasin opittua Googlen Lomakkeella tehdyllä testillä. Kurssilaiset pääsivät samalla näkemään ja kokeilemaan, millainen koeviikon koe on tekniseltä toteutukseltaan. Ilahduttavasti ilman oppikirjaa tehdyt vastaukset oli suurelta osin oikein. Testistä en ilmoittanut etukäteen.

Koeviikolla kurssikoe suoritettiin kahdessa osassa, ensimmäinen osa ATK-luokassa pöytätietokoneilla ja toinen osa BG-luokassa tableteilla. Ensimmäisessa osassa opiskelijoiden tuli tuottaa ryhmätöinä käsitekartat annetuista aiheista Mind Mup -sovelluksella. Toinen osuus tehtiin yksilötyönä, jossa testattiin kattavasti käsitteistön hallintaa. Googlen Lomake -sovelluksella tekemäni kokeen linkin jaoin koetilanteen alussa wilmaviestinä. Oman jännityselementin toi kyseisenä aamuna runkoverkossa ilmenneet ongelmat - vielä puoli tuntia ennen kokeen alkua koulukeskuksen internetyhteydet takkuilivat. Sen verran yhteydet toimivat yhdessä välissä, että sain tulostettua Drivesta yhden paperiversion yksilöosuuteen tekemästäni käsitekokeesta. Kokeen alkuun mennessä yhteydet alkoivat taas toimia ja kopiokoneelle ei tarvinutkaan suunnata. Esseiden kirjoittamista ei kurssikokeeseen sisällytetty, sillä kolme kurssin aikana kirjoitettua laajaa tekstiä kattoivat tämän osa-alueen harjoittelun.


Palautteina opiskelijat antoivat kurssin toteutuksesta:

Yleistä työskentelystä

"Työhön oli helppo tottua."

"Itse en opi seuraamalla opetusta vaan kirjoittamalla."

"Uusi menetelmä vaatii totuttelua mutta kyllä sen melko nopeasti oppi"

"Opiskelutapa oli aluksi hankalaa, mutta kun pääsi alkuun kappaleet sujuivat nopeasti ja tehokkaasti. Opiskelu tapa sopi minulle, koska tykkään käydä asiat nopeasti, että kertaamiselle jää enemmän aikaa."

"Itselläni oli ainakin hankala tottua tähän tapaan, vaikka näin lopulla miettii niin kyllä tää ehkä silti oli parempi keino."

"Oppiminen ei ollut ehkä aivan ideaalinen itselleni, koska pidän enemmän opettajan kuuntelemisesta, muistiinpanojen tekemisestä ja asioista keskustelemisesta."

"Opin paremmin asiat opettajajohtoisessa opetuksessa ja kirjoittamalla kaikki muistiinpanot ylös (joko vihkoon tai driveen)."

"Olen käyttänyt opiskeluun paljon tablettia ja tietokonetta, koska suurin osa töistä on ollut sähköisesti tehtäviä. Ja oli aika vaikea tottua, koska olen aina pitänyt enemmän opettajajohtoisesta opiskelusta. Ja toisaalta opiskelutapa sopi näinkin, mutta kyllä opin paremmin vanhalla tyylillä."


Arvioinnista

"Kurssin päätteeksi tarvitaan koe. Se helpottaa arvioimista ja antaa myös oppilaalle arvion kurssin sujumisesta."

"Mielestäni ei välttämättä tarvita pitkää kurssikoetta, koska pitkiä tekstejä tuli hyvin, joten ne korvasivat kurssikokeen esseet sekä käsitekoe oli hyvä, koska käsitteet yleensä unohtuvat ja tällä tavoin ne tulivat huolella luettua ja opeteltua."

"Kolme laajaa tekstiä riittää. Ei missään tapauksessa enempää, koska niin monta muutakin ainetta yhtä aikaa, niin aika ei meinaa riittää kaikkien aineiden tiiviiseen panostukseen."

"Tein parin kanssa yhteisellä koneella mindmapin, joten ei ongelmia ilmennyt. Mutta mielestäni mukavaa vaihtelua ainaisiin kokeisiin."

"Ryhmänä tehty koeosuus onnitui hyvin, koska oli erilaista ja mukavaa. Mielestäni juuri tällainen käsite koe oli hyvä näin kurssin päättyessä."

"En koe mindmupin olleen turhan hyvä sen ominaisuuksien takia. Osa kuplista poistui jos kuplia tallensi ensin päivittämättä, mutta kun siirryttiin yhdelle koneelle oli se nopea ja yksinkertainen. Tästä olisi hyvä varoittaa tulevaisuudessa tekijöille, ettei esimerkiksi puolet tehtävästä poistu viimehetkillä."


Tabletlaitteista

"Käytin paljon tablettia ja tietokoneita ja en itse tykkää, että opiskelu siirtyy koko ajan enemmän ja enemmän sähköiseksi mutta toisaalta hyvä oppia sitä jo täällä lukiossa, niin jatkokoulutuksesessa helpompi sopeutua sähköiseen opiskeluun, koska siellä varmasti myös näin."

"Kannatan vanhanaikaista opetustyyliä, sillä henkilökohtaisesti minun on vaikea lukea muistiinpanoja ym. näytöltä, enkä näinollen muista mitä olen lukenut ja asia painuu muutenkin paremmin mieleen, kun sen on itse kopioinut käsin, tablettia käyttäessä hartiat, niskat ja pää kipeytyvät, joka haittaa myöskin oppimista."

"Tablettia käytin vain pakon edessä, kotikonetta käytin tekstien kirjoittamiseen ja tiedonhakuun ja kännykkää tiedonhakuun yms. tunnilla. Tabletin käyttö ei ollut yhtään hyvä asia, haittasi opiskelua."

"Käytin tablettia lähes joka tunnilla muistiinpanojen lukemiseen, tiedon etsimiseen ja tekstien kirjoittamiseen. Onnistui hyvin ja on oikein kätevä laite."


Muita palautteita

"Oli hyvä, kun pystyi tehdä yhdessä jonkun toisen kanssa osan teksteistä."

"Teknologian lisääminen koulussa on hyvä ja edistys on mukava nähdä."

"Kurssi sujui mukavasti ja toivottavasti tätä opiskelutapaa käytetään jatkossakin."

"Oli mukava, erilainen ja kiinnostava kurssi."

"Opiskelin ryhmässä kavereiden kanssa. Opiskelu oli rattoisaa ja tuntui että oppii paljon paremmin, kun pitää itse opetella asiat tehtäviin. Systeemiin oli helppo tottua, vaikka se tuntui aluksi aika työläältä. Opiskelutapa oli mukava, kun sai edetä omaan tahtiin ja asiat oppi hyvin, ei haittaisi vaikka jatkossakin olisi sama oppimistapa käytössä."

Kurssin aikana nopeimmat kävivät oppikirjan kaikki luvut läpi tehtävineen ja tutustuivat internetissä suureen määrään erilaisia aineistoja. Uusia sovelluksia löytyi mm. tekstien tuottamisen avuksi ja valtioiden opiskeluun. Neljä kurssilaista teki viimeisillä tunneilla vielä luonnonmaiseman analysoinnin valitsemastaan kotikunnan kohteesta. Luonnonmaiseman analysoinnin kotikunnan kohteesta olen aiemmin teettänyt vain GE5-kurssilla (Suomen maantiede). Kurssiarvosanan osalta tavoitteeseensa pääsi jokainen - osa jopa numeroa tai kahta parempaan.

Ehdottomasti tätä täytyy hioa eteenpäin!

Flippauksia ruotsin kakkoskurssilla

Tammikuussa heitin ohimennen parille kollegalle välituntikeskusteluissa, että kokeiltaisko junioreiden kanssa flippausta. Ruotsin opettaja kommentoi sen suuremmin asiaa miettimättä: "Kokeillaan vaan." Alustaksi ehdotin hänelle Edmodoa tutun Googlen ympäristön rinnalle. Muutama kuukausi myöhemmin kokeilujen tuloksia onkin ilo tuoda tänne blogiin:

"Ruotsin toisella kurssilla kokeiltiin “flippaamista”, eli luopumista perinteisestä opettaja puhuu, oppilas kuuntelee - tavasta. Kurssin aika esimerkiksi kielioppia käytiin lävitse niin, että opiskelijat tutustuivat kielioppiteoriaan esimerkiksi kielioppivideoiden avulla Youtubessa ja/tai valmiiden diaesitysten sekä mahdollisesti niihin liittyvien muistiinpano-/tehtävälappujen avulla. Videoiden hyvä puoli on se, että niitä pystyy katsomaan useita kertoja, ja kelaamaan vaikeaksi koettuihin kohtiin. Pääsääntöisesti oppitunneilla ei enää käyty kielioppisääntöjä pikkutarkasti lävitse pienen kertauksen lisäksi, vaan aika käytettiin paremmin hyödyksi esimerkiksi tehtävien teossa. Lisäksi jäi enemmän aikaa lisätukea tarvitsevien neuvomiseen, kun taas oppimisessaan pidemmällä olevat pystyivät haastavampiin harjoituksiin. Oppilaita yritin aktivoida vaihtelevalla menestyksellä teettämällä paljon harjoituksia pareittain ja ryhmissä. Mukavaa oli huomata, kuinka yhdessä tekemällä jotkut oppilaat kokivat valaistumisen hetkiä esim. jonkin kielioppisäännön kohdalla.

Tabletit sekä kännykät olivat myös tiiviisti mukana kurssilla. Erityisesti sanojen etsimiseen mobiilit laitteet ovat mainioita, aikaa ei kulu jatkuvaan paperisen sanakirjan selaamiseen. Tablet vapauttaa myös opettajaa työpöydän takaa, kun kaikki kulkee mukavasti mukana, eikä aina tarvitse palata pöydän luo tarkastamaan vaikkapa Wilma-merkintöjä.

Teimme kurssilla tehtäviä myös sähköisessä muodossa. Esimerkiksi harjoituskirjoitelmat opiskelijat jakoivat Google Driveen opettajalle. Netti on myös pullollaan erilaisia alustoja, joilla voi tehdä ja teetättää erilaisia harjoituksia. Itse olen tykästynyt Edmodo-nimiseen sivustoon sen helppokäyttöisyyden ja monipuolisuuden vuoksi. Sivusto myös muistuttaa joiltain osin esimerkiksi Facebookia, joka lienee nykyisin kaikille opiskelijoille tuttu.

Kuva 1: Opiskelijoilla on vastaamisen jälkeen mahdollisuus katsoa väärin menneet kohdat.

Edmodossa on suhteellisen helppoa tehdä erilaisia kokeita, mm. aukkotäydennystehtäviä, toki aikaa tähän kuluu ainakin alussa jopa enemmän kuin normaalin paperisen kokeen tekemiseen. Teimme ruotsin kurssilla Edmodossa esimerkiksi lyhyitä verbikokeita. Opiskelijat voivat vastaukset lähetettyään nähdä esim. monivalintaosioiden tai aukkotehtävien kohdalta vastauksiensa oikeellisuuden (Kuva 1). Opettaja näkee myös esimerkiksi miten yksittäisiin kysymyksiin on osattu vastata (Kuva 2). Kaikkia Edmodon tarjoamia mahdollisuuksia en ole varmasti vielä edes hoksannut, esimerkiksi oppilaiden vanhemmat voi kutsua mukaan Edmodo-ryhmiin seuraamaan jälkikasvun suorituksia.

Kuva 2: Edmodo-ohjelmalla näkee, miten yksittäisiin kysymyksiin on oikeat vastaukset löydetty.

Kuva 3: Huoltotauot iskivät valitettavan usein juuri silloin, kun Edmodoa olisi halunnut käyttää.

Toki ongelmiakin Edmodon kanssa oli. Ohjelma ei tallentanut joidenkin oppilaiden vastauksia kokonaan tai osa vastauksista saattoi vain hävitä. Lisäksi ongelmaksi muodostui joissain tapauksissa kirjaimet ä, ö ja å; ohjelma ei tunnistanut näitä ja vastauksista tuli yhtä sotkua. Lisäksi ohjelmapäivitykset ja -huollot sotkivat joskus suunnitelmia (Kuva 3), ja tabletilla tehtäväksi suunniteltu testi muuttuikin lennosta paperiseksi. Muiden kuin monivalinta- tai aukkotäydennystehtävien tarkastamiseen menee Edmodolla kuitenkin aikaa vähintään saman verran kuin paperisissakin kokeissa. Ja, jos opettaja haluaa jakaa esimerkiksi puolikkaita pisteitä monivalintatehtävissäkin, niin jokaisen opiskelijan kohdalta on vastaukset käytävä lävitse. Lisäksi palautteen antaminen tuntui hankalalta, kun ei ole mitään fyysistä, jota palauttaa opiskelijalle ja josta tämä näkisi opettajan merkinnät. Vaikeuksista huolimatta aion käyttää Edmodoa yhä enemmän ja monipuolisemmin jatkossa.

Opiskelijat olivat montaa mieltä kurssin “flippaamisesta”. Videot katsottiin pääosin mukaviksi, koska niitä pystyi katsomaan yhä uudelleen. Joillekin tuotti ongelmia kodin hitaat nettiyhteydet, joten videoiden katsominen jäi lähinnä kouluun. Toiset toivoivat enemmän muistiinpanojen kirjoittamista opettajan johdolla, toiset taas pitivät aktiivisemmasta tavasta opiskella. Jotkut opiskelijat olivat jo kyllästyneitä flippaamiseen, koska sitä on heidän mukaansa niin monella kurssilla.

Summa summarum: Tulen varmasti “flippaamaan” tulevaisuudessa enemmänkin, sillä mielestäni tällä tavalla oppilaat aktivoituvat enemmän, ja opiskelu oppitunneilla on mielekkäämpää. Tämä toki vaatii edelleen lisää omien opetustapojeni kehittämistä, välillä oli kovin helppoa palata takaisin tuttuun ja turvalliseen perus-behaviorismiin. Tabletlaitteet ovat mukava lisä opetukseen ja niidenkin käyttöä tulen lisäämään, kunhan erilaiset ohjelmat ja tavat käyttää laitetta tulevat tutummaksi."

Kokemuksia etäpäivästä 10.12.

Lukiossamme järjestettiin tiistaina 10.12. toisen vuosiluokan opiskelijoille etäpäivä. Opiskelijat saivat päivän lukujärjestyksen mukaiset ohjeet suoritettavista tehtävistä sähköisesti. Heidän tehtävänään oli opiskella aiheena olleet asiat sekä palauttaa annetut tehtävät sähköisessä muodossa opettajalleen. Käytössä olivat sähköposti, Google Drive, Wilma, Moodle ja Liikkeelle-ympäristö opettajan ohjeistuksen mukaan.

Ohessa opiskelijoiden ja opettajien mielipiteitä päivästä:

Opiskelijoiden kokemukset

Plussat:

+Sai nukkua pitkään (3)

+Oli rennompaa

+Sai tehdä töitä omassa tahdissa (3)

+Ei tarvinnut mennä kouluun (4)

+Vaihtelua (4)

+Erilaista oppimista (3)

+Sopivasti tehtävää (2)

+Mukavaa (3)

+Motivoiva

+Tehtävät oli hyviä ja niitä oli sopivasti

+Selkeät ohjeet tehtävien tekoon (2)

+Pystyi keskittyä rauhassa ja omalla tavallaan tehtävien tekoon

+Tuli luettua huolellisemmin kappaleet

+Oppi tekeen itsenäisesti asioita

+Vapaa aikataulu

Miinukset:

-Matematiikasta oli liikaa tehtäviä

-Liikaa tehtäviä (2)

-Netissä työskenteleminen monimutkaista

-Matemaattiset laskut olivat hankalia, koska ei ollut sopivaa ohjelmaa

-Kaikki piti tehdä sähköisesti

-Opettajajohtoisesti työskennellessä oppi paremmin

-Piti tehdä juuri niiden tuntien aikana. Eikö voisi lähettää vain saman päivän aikana?

Tehtävät täytyi palauttaa oppituntien aikana  -> sama olla koulussa tekemässä tehtäviä (4)

-Päivän olisi pitänyt olla maanantai tai perjantai. Tiistai oli epäkäytännöllinen varsinkin kaukaa tulevien kannalta. Kennelit ei pääse kotiin.   (4)

-Huonoa oli se, että piti tehdä netissä (entä jos netti ei toimi tai pätkii?)

-Kaikkien etäpäivän tuntien pitäisi olla etänä

-Palautukset

-Tableteille ei tullu paljon käyttöä

Kehitettävää:

-Lisää etäpäiviä (3)

-Selkeämmät ohjeet (3)

-Vähemmän tehtäviä

-Tietyt tehtävät saisi tehdä kirjallisesti

-Voisi järjestää kerran jaksossa

-Lisää etäpäiviä

-Tehtävät saisi tehdä myös paperille ja palauttaa seuraavana koulupäivänä

-Päivä tulisi sijoittaa paremmin

-Etäpäiviä voisi pitää tulevaisuudessakin, mutta tehtävien palautusajankohtia voisi olla esim. kyseisen päivän iltaan mennessä

-Muistiinpanoja etukäteen

-Muistiinpanot netissä

-Palautuspäivä tehtäville

-AC-opetusta

-Tunteja olisi voinut olla netin välityksellä

Opettajien kommentteja

Plussat:

“Merkityksellinen kokeilu hyödyntää erilaisia ohjausvaihtoehtoja (AC) ja eri oppimisympäristöjä”

“Mielenkiintoinen kokeilu. Hyvin opiskelijat tehtävät tekivät.”

“Osa oppilaista piti etäpäivästä, koska sai vapaasti työskennellä ja etsiä tietoa tehtäviin kotona tai koulussa , sekä pystyi käyttämään erilaisia tiedonhankintamenetelmiä, erilainen opiskelupäivä. Opettajana piti pohtia tehtävä laajasti ja siten, että oppilas saa asiasta kokonaiskuvan ja pystyy hankkimaan tietoa itsenäisesti.”

“Mielenkiintoinen, erilainen päivä.”

Miinukset:

“Muutama oppilas piti päivää turhana ja olisi opiskellut koulussa.”

“Jäi vähän epäselväksi, pitikö ne tehtävät tehdä juuri oppituntien aikojen puitteissa, vai ei. Sitä opiskelijat purnasi, miksi piti tehdä just silloin, kuten vaadin, eikä vaikka vain saman päivän aikana!”

Kehitettävää:

“Omalta kohdalta kyllä. Mielestäni ei saisi jäädä kokeiluksi vaan ottaa käyttöön säännöllisesti (vaikka kerran lukukaudessa). Olisipa mielenkiintoista järjestää etäpäivä jonkin teeman ympärille kaikkien oppiaineiden osalta, oppiainerajat rikkoen yhteistyössä opettajat ja opiskelijat. Tuotoksia voitaisiin esitellä postereina, facebookissa tms”

“Pidin itse päivää kokeilun arvoisena. Miten oppilaat omaksuivat opiskelemansa asiat, jää vielä vähän arvailuksi.”

"Seuraavalla kerralla avuksi myös esim. AC, Google Hangouts tai Skype."

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö terveystiedossa

Lukion terveystiedon lehtori kuvaa tieto- ja viestintätekniikan roolia omassa työssään:

Terveystiedossa tieto- ja viestintätekniikkaa on käytetty erilaisiin tiedonhakuihin eri sairaustyyppien yleisyydestä ja uusimman tilastotiedon hankkimiseksi. Samalla on tutustuttu valtionhallinnon tilastointilaitoksiin (THL, Kela, Tilastokeskus) ja niistä saataviin tietoihin. Hakutoimintojen opettelu on ollut varsin helppoa ja käytäntö on tuonut vaihtelua luokkaopetukseen.

Tietokoneluokkaa on käytetty Terveys ja tutkimus  –kurssin (TE3) aikana tiedonhakuun opiskelijoiden omien tutkimusten taustatiedoksi.  Kurssilla on suunniteltu kyselylomake ja tutkimus on toteutettu kokonaisuudessaan kurssin aikana.  Usein kyselyt on toteutettu koulun eri oppilasryhmille ja niistä on saatu tuloksia, jotka ovat taipuneet kaavioiksi.  Tulosten analysointiin ja tutkimusraportin tekemiseen  on käytetty Officeen kuuluvia Word,  PowerPoint ja Excel–ohjelmia.

Muutenkin terveystiedossa on käytössä nettitehtäviä tiedonhakuineen mm. kansansairauksista, tartuntataudeista, sukupuolitaudeista, sukupuolivähemmistöistä, ehkäisykeinoista jne.  

Eri kansalaisjärjestöjen verkkosivuja on vertailtu ja niissä olevia testejä mm. omista elintavoista on käyty kokeilemassa. Saatujen tietojen perusteella on käyty keskusteluja ja yhteenvetoja, jotta huomattaisiin, miten ne soveltuvat terveellisten elintapojen omaksumiseen.  Raportointi tehdään sähköpostitse tai Driven avulla (tämä vielä vaiheessa).

Lisäksi kansainvälisistä kehitysyhteistyökeinoista ja – tavoista haetaan tietoa netin kautta.

Tabletit opinto-ohjauksessa ja psykologiassa

Lukion opinto-ohjaaja kuvaa tabletlaitteiden roolia omassa työssään:

Miten hyödynnän/olen hyödyntänyt tabletlaitteita työssäni/opetuksessa?

Opon työssä
Helposti mukana kulkeva tabletlaite mahdollistaa tietojen selailun eri paikoissa. Olen hyödyntänyt tablettia koulun käytävillä keskustellessani opiskelijoiden kanssa. Opiskelijahuoltoryhmässä, kokouksissa ja koulutuksissa olen tehnyt muistiinpanoja ja tarkistanut opiskelijatietoja tabletin kautta. Aamunavausta pitäessäni soitin musiikkia tabletin kautta. Mahdollisuudet ovat rajattomat.

Oppitunnilla
Opiskelijat ovat halutessaan tehneet muistiinpanoja tableteilla. Osa on ollut tästä hyvin motivoitunut, jotkut haluavat kirjoittaa käsin. Kurssipalautteessa kyselin opiskelijoiden kokemuksia tabletista ja mielipiteet jakautuvat juuri noiden muistiinpanojen suhteen: osa kokee koneella kirjoittamisen hyvänä, koska se nopeuttaa ja opettajan kuuntelemiseen jää enemmän aikaa. Osa ei koe koneella kirjoittaen oppivansa niin hyvin ja mielessä on pelko asioiden häviämisestä. Tästäkin kertyi kurssilla kokemusta – muistutimmekin toisiamme siitä, että tallennuksia kannattaa tehdä usein.
Koska kaikilla opiskelijoilla oli kone käytössään, toteutimme psykologian kurssilla yhden läksynkuulustelun, jossa saattoi käyttää konetta apuna tiedonetsintään.  Kurssipalautteen keräsin käyttämällä apuna google-drivea – opiskelijat täydensivät palautelomakkeen sähköisesti. Tämänkin käytännön harjoittelu vaatii vielä tottumusta: osa tiedoista hävisi taas ennen tallennusta ja joidenkin mielestä perinteisen paperi-lomakkeen täyttäminen olisi ollut parempi vaihtoehto.

Mitä seuraavaksi?
Varmasti jatkan käytäntöä tehdä oppitunneilla muistiinpanoja käsin tai tabletilla, opiskelijan oman valinnan mukaan. Mahdollisesti kirjoitamme joitakin essee-tehtäviä koneilla. Psykologiassa esim. termitestin voisi tehdä Socrative-ohjelmalla. Videopätkien katseluun tabletit soveltuvat myös kuten tietysti täytettävät lomakkeet tai monisteet voi lähettää opiskelijoiden sähköpostiin. Ryhmätöitä voi tehdä kätevästi Google Driven kautta.

TVT ruotsin kielen opetuksessa

Tietokone ja dokumenttikamera/dataprojektori ovat tärkeä osa ruotsin kielen opetusta. Oppikirjasarjoissa on internetissä olevaa materiaalia, jota taululle heijastamalla voidaan yhdessä käydä lävitse. Internetin välityksellä on helppoa löytää autenttista materiaalia esimerkiksi ruotsinkielisten lehtien internetsivuilta. Myös ruotsinkielisten ohjelmien, kuten lyhyiden uutisvideoiden, löytäminen ja katsominen on helppoa. PowerPoint-esityksiä käytetään myös paljon, erityisesti kielioppia läpikäydessä.  Lisäksi kurssien kuunteluharjoituksissa ja -kokeissa käytetään langattomia kuulokkeita.

Tabletlaitteet ovat tuoneet uusia ulottuvuuksia tvt:n käyttöön oppitunneilla. Ne ovat mahdollistaneet mm. nopeiden nettisanakirjojen käytön sekä kulttuuritietouden etsimisen luokkatilanteessa ilman, että täytyisi erikseen lähteä tietokoneluokkaan. Tabletlaitteita on käytetty esimerkiksi sana- ja verbikokeiden tekemisessä Socrative-ohjelman avulla. Tabletlaitteet yhdessä Google Drive-ohjelmiston kanssa tarjoavat myös useita mahdollisuuksia: kirjoitus- ja kielioppiharjoituksia, kokeita, jne. voi nyt tehdä suoraan esimerkiksi Google Driveen, josta ne on helppo jakaa opiskelijoille ja opiskelijat voivat tehdä tehtäviä esim. älypuhelimella, kotikoneella tai tabletilla.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa

Lukion äidinkielen opettaja kuvaa tieto- ja viestintätekniikan roolia omassa työssään:

Kaikki opiskelijat ovat kirjoittaneet jo toistakymmentä vuotta osan äidinkielen tuotoksistaan tietokoneella. Opiskelijat kokevat kirjoitelmien tekemisen koneella mielekkääksi, koska tekstin muokkaaminen käy paljon helpommin kuin käsin kirjoitettaessa. Toki ylioppilaskirjoituksia (ja elämää!) varten on vielä harjoiteltava myös käsin kirjoittamista.

Internetiä hyödynnämme tunneilla katsomalla YouTubesta ja Ylen Elävästä arkistosta videokatkelmia, mm. mainoksia ja lauluja sekä kirjailijaesittelyitä ja –haastatteluita. Toki internet palvelee myös tiedonhaussa opiskelijoiden tehdessä kirjallisuuspuheita,  esitelmiä ja ryhmätöitä. Kyky valikoida ja arvioida tietoa onkin yksi lukion äidinkielenopetuksen keskeisiä tavoitteita.

Prosessikirjoittamiseen ja toisten töiden kommentoimiseen soveltuvat erinomaisesti Google Driven ominaisuudet. Niitä hyödyntämällä säästämme myös paperia!

TVT lukion hallinnossa ja historian opetuksessa

Lukion rehtori kuvaa tieto- ja viestintätekniikan roolia omassa työssään:

TVT hallinnossa

Lukiolla on käytössä Starsoftin ohjelmapaketti johon kuuluu Primus, Kurre ja Wilma.  Näistä Wilma on web-selaimella toimiva. Oppilashallinto, työjärjestykset  ja tiedottaminen ovat lähes kaikki sähköisessä muodossa. Tämä tarkoittaa sitä että mikäli yhteydet eivät toimi, pysähtyy hallinnon toiminta lähes kokonaan.

Wilman käyttöönotto on muuttanut hallintoa ja tiedottamista monelta osin. Opiskelijat tekevät kurssivalinnat, lukevat työjärjestykset ja saavat informaation Wilman kautta. Myös kodin ja koulun  välisessä yhteydenpidossa Wilma on keskeinen. Lukion kotisivut ja Facebook-sivut  täydentävät tiedottamista ulospäin ja sähköposti ja info-TV (Xibo) lukion sisäistä viestintää. Sosiaalisen median mahdollisuudet nimenomaan tiedottamisessa ovat suuret mutta vaativat vielä melkoista kehittämistä. Yksityisyyssuojaan ym. liittyvät haasteet vaativat ratkaisuja.

Mobiililaitteista rehtorilla on käytössä älypuhelin ja iPad. Nämä mahdollistavat tavoitettavuuden ja tiedottamisen 24/7. Sähköinen Googlen Kalenteri pitää niin rehtorin kuin opettajienkin ajankäytön hallinnassa. Mobiililaitteista on tullut tärkeä väline hallinnon arkipäivässä ja antaa mahdollisuuden työskennellä tehokkaasti myös etänä.

TVT historian ja yhteiskuntaopin opetuksessa

Rehtorin työn lisäksi opetan myös historiaa ja yhteiskuntaoppia. TVT:n hyödyntäminen opetuksessa ei ole uusia asia. Jo kaksi vuosikymmentä sitten olin suunnittelemassa historiaan opetusohjelmaa (HISCO) ja ollut ideoimassa mm. eWSOY:n sähköisiä materiaaleja.

Oppimisympäristöistä käytössäni ovat olleet OPIT, Moodle, Liikkeelle ja Google Apps. Kokeilu Facebookin käytöstä opetuksessa oli mielenkiintoinen mutta ei erityisen onnistunut. Yllättäen opiskelijat vierastivat tämän opetuskäyttöä. Facebook on heidän mielestään vapaa-ajan väline.

Google Apps on osoittautunut toimivaksi ympäristöksi, jonka käyttöä olen laajentanut. Yksilöllisten ja ryhmätehtävien suorittaminen Drivessa on muuttunut arkipäiväiseksi. Erityisesti ryhmätöiden tekemisessä Drive on erinomainen. Teimme mm. Kuluttajan oppaan lakitiedossa  opiskelijatyönä sinne. Tämä ympäristö antoi mahdollisuuden kommentoida ja korjata oppaan informaatiota. Mobiiliteknologian käyttö omassa opetuksessani vaatii kehittelyä. Toki iPadilla voin tehdä ajasta ja paikasta riippumatta materiaalia ja kommentoin tuotoksia. Mobiiliteknologian hyödyntäminen koulun ulkopuolella tapahtuvassa oppimisessa (esim. valtuustokokousten seuranta, haastattelututkimukset yms.) on vielä liian vähäistä.

TVT fysiikassa, kemiassa ja pikkuisen myös lyhyessä matematiikassa

Opetuksessa perinteisesti käytössä ollut Google Esitys ja PowerPoint kokivat inflaation tabletin ja donglen saapuessa luokkahuoneeseen. Samalla fysiikan- ja kemiantehtävissä kohtuullisessa käytössä ollut dokumenttikamera kärsii nyt voimakkaasta syrjäytymisestä, poloista kun ei käytetä enää ollenkaan. Ja perinteisen kynän korvaaja on nykyään S Pen.

Android-tabletin S Note on tunneilla varsin näppärä liitutaulun korvaaja, Polaris Officesta ei sille tällä haavaa ole erään matemaattisten aineiden opettajan mielestä vastusta. Niin halutessaan tunnilta poissa ollut opiskelija saa muistiinpanot S Noten ja Google Driven avulla. Toimenpide ei ole ongelma saati edes vaikea. 

Mikäli fysiikan tunnilla on tarkoitus havainnollistaa esimerkiksi jonkin mittarin käyttöä tai mittaustuloksen lukemista mittarista, tabletin kamera ja varsinkin videokamera on kultaakin kalliimpi. Sama pätee myös esim. kemian demoihin. Ja kerran valmistettua materiaalia voi sitten kierrättää omissa töissään tai laittaa vaikka YouTubeen jakoon.

Lukion ensimmäisen vuoden opiskelijat saivat koulun tarjoamat tabletit käyttöönsä kesken FY1- ja KE1-kurssien. Suuri osa oppilaista valitsi muistiinpanojen kirjoittamisen perinteisesti vihkoon tabletin sijasta ja kurssikokeetkin tehtiin kynää ja paperia apuna käyttäen. Asiaan on kuitenkin tulossa muutos tulevissa kursseissa. S Note ja Drive mahdollistavat sähköisen kokeen vastaanottamisen, kokeen tekemisen, tarkistamisen sekä palauttamisen. 

Jakson vaihtuessa tabletit jaettiin lukion toisen vuoden opiskelijoille. Ja näitä laitteita suuri osa heistä on odottanut enemmän kuin joulupukkia. Tänään, 10.12.2013, kakkoset pääsevät opiskelemaan käytännössä sähköisesti, sillä heillä on menossa etäpäivä. Opettajat ovat jakaneet kukin tavallaan (esim. sähköposti, Drive, Wilma) materiaalin ja tehtävät oppilaille ja oppilaat palauttavat tehtävät sähköisessä muodossa. Lyhyessä matematiikassa he tutustuvat (toivottavasti paraikaa) yhtälöryhmiin.

Tieto- ja viestintätekniikka saksan kielen opetuksessa

Lukion saksanopettaja kuvaa tieto- ja viestintätekniikan roolia omassa työssään:

Minulla on ollut kesästä saakka käytössä koulun mobiililaite, ensin Apple –lainalaite kesän ajan ja sitten ubiikkihankkeen rahoilla hankittu Samsung. Olen jossain määrin harjaantunut kummankin laitteen perustoimintoihin, osaan lähettää ja lukea sähköposteja ja hakea tietoa netistä. Aivan välttämätön mobiililaite on ollut monenvälisen Comenius –hankkeen hallinnoinnissa, jossa olen vastuuopettajana. Sähköpostien lähettäminen kumppanimaihin onnistuu mobiililaitteella sielläkin, missä ei muuta nettiyhteyttä ole, esim. kesämökiltä. Tämä on nopeuttanut ja sujuvoittanut hankkeen hoitamista, enää ei tarvitse odotella ns. ihmisten ilmoille pääsemistä voidakseen hoitaa kiireellisiä projektiasioita.

Olen myös osallistunut koulutuksiin, joissa on perehdytetty tietokoneen käyttöön, aiheena googlen sovellukset. Yhden työpajan jälkeen tein abiryhmän saksan tunnille google drivellä tykin kautta valkokankaalle heijastettavat tekstit, aiheena saksan sijat ja niiden käyttö. Aikaa tuhrautui melkoisesti, enkä ole varma oliko lopputulos kovinkaan kummoinen. Pidän edelleenkin liitua ja luokan taulua itselleni sopivampana välineenä ja teen kyllä edelleenkin pääosan hommistani perinteisellä liitutaululla, tietokone voi sitten olla sitä vaihtelua.

Google Apps koulutusta

Syyslukukaudella VESO-koulutuksena on järjestetty koulutusta GoogleApps:sta verkon välityksellä. Elokuussa tutustuimme sähköpostin hyödyntämiseen, kalenteritoimintoihin ja Drive-sovellukseen. Marraskuussa aiheina olivat Sivustot, Lomake ja Google+.

Sähköä kurssikokeisiin

Maantieteen GE3-kurssin opiskelijat suorittivat kuluneena lukuvuonna kurssikokeen sähköisesti. Kokeen he tekivät kotona illalla Moodlen välityksellä. Kokeen aloitus- ja lopetusaika oli ajastettu minuutin tarkkuudella. Opiskelijat tiesivät  kokeeseen valmistautuessaan, että suurin osa tehtävistä on laajoja soveltavia tehtäviä. Palautteina he antoivat:

"Koetilanne oli ihan jännä, vähän siinä pelotti, että pettääkö teknologia.. ei onneksi pettänyt."
"Kysymykset oli tosi soveltavia ja ei siinä oikein kirjaa osannut/tarvinut hyödyntää. Ja tuo nettikoe ihan kiva juttu, ja sai vähän tarkistella vielä netistä, että kirjoittaahan oikeasta asiasta."
"Koekysymykset olivat hyviä, mihinkään ei löytynyt suoraa vastausta vaan niitä piti pohtia syvällisesti monelta kantilta."
"Tekniikka ei pettänyt, varmuuden vuoksi kopioin tekstejäni jatkuvasti."
"Tietokoneita kannattaisi hyödyntää erityisesti kurssikokeissa paljon enemmän, itse ainakin kirjoitan paremmin jäsenneltyä tekstiä koneella."

Suomen maantieteen kurssilla (GE5) kurssikoe suoritettiin opettajan valvovan silmän alla koulun ATK-luokassa. Koekysymykset olivat samantyyppiset kuin tämän kurssin kokeissa ovat aiemmin olleet. Moodlen tenttityökalua käytimme myös tämän kokeen toteutuksessa. Karttatehtävien linkittämisessä Moodleen hyödynnettiin Googlen Drive-sovellusta. Koetehtävien suorittamisessa käytettiin lisäksi Kansalaisen karttapaikan työkaluja.

Palautteena opiskelijat antoivat:

"Kokeen suorittaminen oli opettava kokemus, koska siinä huomasi, että ei se ole niin hankalaa tai jännittävää. Oli hyvä, että sain tehdä ensimmäisen tekemäni sähköisen kokeen koululla niin, että jos joku olisi mennyt pieleen, apu olisi ollut lähellä."
"Koe oli selkeä ja tekstin muotoilu vastauksessa oli helpompaa, koska koko ajan oli mahdollisuus muokata vastauksen alkupäätäkin."
"Aikaa oli riittävästi. Oli myös hyvä, että katsoimme aiemmin, mistä koe avautuu ja mihin vastataan, ettei sitä pitänyt hämmästellä koetilanteessa. Kokeessa erityisesti pienet aukkotehtävät olivat mukavia."
"Kokeen sai tehtyä huomattavasti nopeammassa ajassa, koska kirjoittamiseen ei tarvinnut keskittää niin paljon huomiota. Käsin kirjoitettaessa ei jaksa kumittaa pitkästi. Tietokoneella kirjoittaminen on muutenkin huomattavasti nopeampaa kuin käsin kirjoittaminen."
"Esseen pituutta miettiessä tuli vaikeuksia, sillä on tottunut mittaamaan omaa käsialaansa konseptipaperilla."

Matematiikan MAA12-kurssin arviointiin on liittynyt jo usean vuoden ajan koetehtäviä, jotka suoritetaan pääasiassa Geogebralla. MAB7 talousmatematiikan kurssikoetehtävänä Excel taulukkolaskentaohjelmalla suoritettavia tehtäviä on toteutettu jo kolmena keväänä. Myös geometrian kurssien MAA3, MAA4 ja MAA5 osakurssikoetehtävänä on hyödynnetty mm. Geogebraa ja WolframAlphaa. Tehtävien suoritus on järjestetty valvottuna ATK-luokassa itsenäisesti tai yhteistyössä parin kanssa. Suoritukset on huomioitu osana kurssikoetta.

Google Apps BI7-kurssilla

Lukiomme opiskelijoista Google Apps:n ensimmäisiä käyttäjiä olivat mm. BI7-kurssin opiskelijani. Opiskelijat katsoivat aloituskäytössään sujuvimmaksi, että pääsisivät työstämään opettajan heille valmiiksi jakamia asiakirjoja. Lukuvuoden viimeisessä jaksossa kynnys täysin uuden ympäristön käyttöönottoon saatiinkin näin varsin matalaksi. Perustin ryhmän BI7, avasin ja jaoin ryhmälle Google Driveen asiakirjat. Kurssin aikana ottamiani valokuvia jaoin kurssilaisten käyttöön Valokuvat-sovelluksen kautta.

Työselostuksia ryhmätöinä kirjoittaessaan opiskelijat kommentoivat uutta työskentelytapaa lyhyesti:

"Näppärää."

"Aivan mahtava."

TVT kartoituskysely

Huhtikuun aikana toteutimme Kannuksen lukion ja Juhani Vuorisen koulun opettajille kartoituskyselyn Wilmaa ja Google Drive -sovellusta hyödyntäen. Lukio ja yläkoulu toimivat samassa koulukeskuksessa ja osa opettajista toimii sekä lukion että yläkoulun opettajina.  Kysely kohdennettiin vastattavaksi aineryhmittäin. Kysymykset käsittelivät mm. oppimisympäristöjen käyttöä, laitekokemuksia ja koulutustarvetta. Kysymysten asettelulla pyrittiin siihen, että aineryhmäkeskusteluissa nousisi esille, mitä tieto- ja viestintätekniikan osaamista aineryhmästä löytyy ja minkä osalta katsotaan olevan tarvetta koulutuksille. Lopuksi kaikkien aineryhmien tuloksista tehtiin yhteinen koonti, jonka pohjalta luomme seuraavan lukuvuoden alussa opastus- ja tukijärjestelmää koulukeskuksemme tarpeisiin.

QR

QR-koodien hyödyntämiseen opetuksessa ja yleensä koulumaailmassa törmäsimme Konnevedellä Löytöretki3-seminaarissa 6.11.2012. Ensimmäiseksi kohteeksi pääsi lukiomme uusi esite.



Lukuvuoden lopussa lukion ja perusopetuksen yhteisenä biologian ja maantieteen opettajana suunnittelin ja toteutin Evoluutiokävelyn opettamani 9. luokan oppilaiden kanssa. Osa näistä oppilaista on tulevia lukiomme opiskelijoita, jotka ottivat samalla tuntumaa omien mobiililaitteiden käyttöön oppitunnilla. Googlen Drive-sovellus toimi tehtävässä tarvittavana pilvipalveluna. Seuraavan lukuvuoden alkuun mennessä työstämme yksityiskohtaiset ohjeet tehtävän toteuttamiseen.